ESITYSTEN KUVAUKSET
Esikko - Lapsen esikielellisen kommunikaation ja kielen ensikartoitus
Marja-Leena Laakso, PsT, professori, Jyväskylän yliopisto
Esityksessä kerrotaan Esikosta, joka on seulontamenetelmä lapsen varhaisen kommunikaation ja kielenkehityksen arviointiin ja seurantaan. Sen avulla on mahdollista tunnistaa varhaisessa vaiheessa riskikehityksen piirteitä lapsen sosiaalisessa kommunikaatiossa sekä kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa. Koska arviointitiedon antajina ovat lapsen vanhemmat, Esikko tarjoaa hyvän keinon ammattilaisten ja vanhempien yhteiselle keskustelulle sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukemiselle. Menetelmä on tarkoitettu erityisesti neuvolatyöhön sekä puheterapeuteille, mutta se soveltuu myös päiväkodeissa käytettäväksi, esimerkiksi erityislastentarhanopettajien tai päivähoidon psykologien työvälineeksi.
Kielelliset erityisvaikeudet lukutaidon kehityksen riskitekijöinä
Tiina Siiskonen, KT, tutkija Niilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan koulu
Puhutun kielen omaksumisen vaikeuksiin tiedetään hyvin usein liittyvän vaikeuksia lukutaidon omaksumisessa. Lapset, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia, muodostavat kuitenkin hyvin epäyhtenäisen ryhmän. Erityyppiset sekä laajuudeltaan ja vaikeusasteeltaan erilaiset kielelliset vaikeudet vaikuttavat lukutaidon omaksumiseen eri tavoin. Tyypillisimpiä lukutaidon omaksumiseen liitettyjä riskitekijöitä eri tutkimuksissa ovat olleet etenkin heikot fonologiset taidot, heikko kirjaintuntemus ja kielellinen muisti sekä sarjallisen nimeämisen hitaus. Mitä suuremmat ja laaja-alaisemmat kielelliset vaikeudet ovat, sitä suuremmat ovat tavallisesti myös lukutaidon omaksumiseen liittyvät vaikeudet. Tällöin fonologiset vaikeudet saattavat näkyä puheen tuottamisessakin, ja sarjallisen nimeämisen vaikeudet voivat ilmetä hitauden lisäksi myös virheellisyytenä. Teknisen lukutaidon kehittymisen näkökulmasta opetuksessa ja kuntoutuksessa tulisikin kiinnittää huomiota erityisesti puheen tuottamiseen – puhemotoriikan sujuvuuteen ja äännejärjestelmän hallintaan – sekä sarjallisen nimeämisen nopeuteen ja oikeellisuuteen. Toisaalta kirjoitettu kieli tukee myös puhutun kielen kehitystä, eli puheen, kielen ja lukutaidon kehitys voivat tukea toisiaan vastavuoroisesti.
Lapsen tunne-elämän kehityksen tukeminen – Tarkastelussa erityisesti ylivilkkaat ja haastavasti käyttäytyvät lapset
Marja-Leena Laakso, PsT, professori, Jyväskylän yliopisto ja
Kaija Lajunen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, VET-perheterapeutti
Esityksen tavoitteena on tarkastella lapsen tunne-elämän ja tunteiden säätelyn kehitystä vuorovaikutuksessa vanhempien ja lähiaikuisten kanssa. Esityksessä tarkastellaan, millaisia riskitekijöitä yhtäältä lapsen ylivilkkaus ja haastava käyttäytyminen ja toisaalta vuorovaikutussuhteiden pulmat asettavat lapsen tunne-elämälle ja tunteiden säätelyn kehitykselle. Keskeisenä painopisteenä on tuoda esille erilaisia kasvuympäristön keinoja tukea ylivilkkaan ja haastavasti käyttäytyvän lapsen tunne-elämän kehitystä yhteistyössä vanhempien kanssa.
Loikkiksella ketteräksi - tukea lapsen motoriikan ongelmiin
Helena Viholainen, KT, elto, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos (erityispedagogiikka)
Motorisen oppimisen vaikeudet ovat yleisiä vaikeuttaen niin arjen toimintoja kuin koulutaitojen oppimista. Usein ongelmat tulevat ilmi päivähoitoiässä monimutkaisempia motorisia taitoja harjoitellessa. On kuitenkin varsin tyypillistä, että motorisen oppimisen ongelmat jäävät havaitsematta tai peittyvät muiden kehityksen ongelmien taakse. Motorisen oppimisen vaikeudet olisi kuitenkin tärkeää tunnistaa mahdollisimman varhain, sillä vaikeudet rajoittavat lapsen toimintakykyä ja tasavertaista osallistumista vaikuttaen edelleen itsetunnon ja tunne-elämän kehitykseen sekä kaverisuhteisiin. Jotta vaikeuksien kasautumista lapselle voitaisiin välttää ja ongelmia lieventää, tulisi tukitoimien alkaa heti, kun huoli lapsen motorisesta kehityksestä herää. Loikkiksella ketteräksi -julkaisun materiaalit auttavat aikuisia ymmärtämään lasten motoriikan ongelmia ja kehittämään niiden havainnoimisen ja tukemisen taitoja. Kirja on tarkoitettu erityisesti esi- ja alkuopetusikäisten kanssa työskenteleville sekä eri alojen terapeuteille.
Lukemisen ja matematiikan taitojen oppimisen arviointi ja tukeminen
Juha-Matti Latvala, FT
Tuire Koponen, PsT, Niilo Mäki Instituutti
Esityksessä käydään läpi Niilo Mäki -instituutin LukiMat-hankkeessa kehitettyjä välineitä lukemisen ja matematiikan taitojen oppimisen tukemiseen sekä oppimisvaikeuksien arviointiin. Esiteltäviä menetelmiä ovat Ekapelin eri versiot, Neure ja Numerorata.
Lukemissujuvuuden tukeminen kouluiässä - teoriaa, kokeiluja ja käytänteitä
Mikko Aro, PsT, professori, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos
Paula Salmi, FT, puheterapeutti, tutkija, Niilo Mäki Instituutti
Suomen kielessä lukemisen sujuvuuden ongelmat ovat keskeisiä lukivaikeuden piirteitä. Luennossa esitellään lukemissujuvuuden harjoittelun taustateoriaa, menetelmiä ja interventiokokeiluja.
Lukemissujuvuutta voidaan pitää lukemistutkimuksen laiminlyötynä alueena; lukemissujuvuuden ongelmia ja niihin kohdennettuja interventioita on tutkittu vähän. Näyttää myös siltä, että fonologiseen tietoisuuteen painottuvat perinteiset harjoitusmenetelmät eivät ole tehokkaita hitaan lukutaidon harjaannuttamisessa. Toisaalta juuri Suomen kaltaisissa, kirjain-äänne -vastaavuuksilta säännönmukaisissa kielissä sujuvuusongelmat ovat leimallisia lukivaikeuden piirteitä.
Esityksessä tarkastellaan lukemissujuvuutta lukutaidon kehityksen ja suomen kielen piirteiden näkökulmasta. Esityksessä tiivistetään tutkimushavaintoja lukemissujuvuuden ongelmien taustalla olevista vaikeuksista sekä erityisesti lukemissujuvuutta tukevista interventioista. Painopisteenä ovat interventiokokeilut suomenkielisten hitaiden lukijoiden lukemissujuvuuden tukemiseksi.
Lukemissujuvuuden tukeminen tietokonepelin avulla – Ekapeli sujuvuus
Riikka Heikkilä, PsM, tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti
Vaikka lukemisen sujuvuuden pulmien tiedetään olevan keskeinen lukivaikeuden piirre kielessämme, ei sujuvuuden harjoitteluun ole juuri olemassa tutkimukseen perustuvia kuntoutus- tai harjoitteluohjelmia. Tätä puutetta paikkaamaan on olemassa olevan tutkimustiedon ja käytännön kokeilujen perusteella kehitetty tietokonepohjainen harjoittelupeli, Ekapeli-sujuvuus. Sen tavoitteena on tarjota motivoiva harjoittelumenetelmä lapsille, jotka hallitsevat lukemisen perustaidot, mutta joiden ensisijaisena ongelmana on lukemisen hitaus. Luennossa esitellään tietokonepelin taustaa ja toimintaa sekä pelistä tähän mennessä saatua palautetta.
LUKIVASTA lukevaksi!
Anne Puolakanaho, PsT, tutkija, Jyväskylän yliopisto
Lapsen kielen kehitys (LKK) -seurantatutkimuksen eräänä keskeisenä tavoitteena on ollut kehittää ja sovittaa suomalaiseen varhaisen kehityksen arviointiin uusia menetelmiä. Yhden esimerkin tutkimuksesta kummunneesta käytännön sovelluksesta tarjoaa Lukivalmiuksien arviointimenetelmä, LUKIVA joka pohjautuu LKK -aineistosta tehtyyn väitöstutkimukseen (Puolakanaho, 2007). Arviointimenetelmä on tarkoitettu lasten kanssa työskenteleville terveydenhuoltoalan ammattilaisille, erityisesti terveydenhoitajille, psykologeille, puheterapeuteille, mutta myös opetusalan ammattilaisista erityislastentarhanopettajat ja erityisopettajat voivat hyötyä arviointimenetelmän tuntemuksesta.
LUKIVA – Lukivalmiuksien arviointimenetelmän avulla voidaan arvioida lukemista edeltäviä taitoja, niin sanottuja lukivalmiuksia, lapsen ollessa 3½ – 5½-vuoden ikäinen. Arviointimenetelmässä on mukana leikinomaisia harjoitteita, joiden avulla voidaan nykytietämyksen mukaan ehkäistä ja lievittää kouluiän lukipulmien ilmenemistä.
Lähiverkoston ohjaus Maltti -ryhmäkuntoutuksen rinnalla
Johanna Heinonen, PsL, Niilo Mäki Instituutti ja Jyväskylän kaupungin perheneuvola
Esitys sisältää kuvausta Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän kaupungin perheneuvolan Lastentutkimusklinikalla toteutetusta tarkkaavuuden ja toiminnanohjaamisen ryhmäkuntoutuksessa olevien lasten vanhempien, opettajien ja koulunkäynnin ohjaajien tukemisesta.
Maahanmuuttajataustaisten lasten lukemaan oppimisen tukeminen tietoverkkovälitteisesti
Vesa Rantanen
Ekapeli-oppimispelin mahdollisuuksia maahanmuuttajalasten suomen kielen oppimisen tukena.
Maahanmuuttajalapsi matematiikan esi- ja alkuopetuksessa
Pekka Räsänen, PsL, tutkija, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti
Suomi toisena kielenä -oppilaille matematiikan oppiminen muodostaa erityisen haasteen sekä oppilaalle itselleen että opettajalle. Monimat on monikulttuurisen matematiikan alkuopetuksen kehittämis- ja tutkimushanke, jossa selvitetään näitä haasteita sekä kehitetään uusia keinoja arvioida matemaattisia taitoja kielimuurista huolimatta sekä tuotetaan uusia menetelmiä s2-lasten matematiikan esi- ja alkuopetukseen. Tässä esityksessä käydään lyhyesti läpi se, mitä tiedämme matematiikan opiskelusta vieraalla kielellä sekä esitellään Monimat -hankkeessa kehitettäviä menetelmiä.
Millaisia lukemisvalmiuksia riskilapset oppivat esiopetusaikana?
Ritva Ketonen, FT, lukemistutkija, puheterapeutti, erityisopettaja, Niilo Mäki Instituutti
Fonologisen tietoisuuden harjoittelun on todettu tukevan lukemaan ja kirjoittamaan oppimista. Tässä luennossa esitellään puolen vuoden mittainen harjoitteluinterventio, joka suunnattiin lapsille, joilla on suvussa lukivaikeutta ja pienet alkuvalmiudet lukemiseen. Harjoittelu rakennettiin samankaltaiseksi kuin normaalissa kliinisessä käytännössä, esimerkiksi psykologin tai puheterapeutin vastaanotolla. Harjoittelu kesti 20 viikkoa, tunnin kerrallaan. Lisäksi lapset saivat mukaansa kotitehtävän. Lapsia seurattiin yläkouluun asti. Esityksessä kerrotaan, millaisia taitoja lapset oppivat ja miten heille kävi yläkoulussa. Lisäksi pohditaan, miten tukea voitaisiin tehostaa.
Minäkin Lasken! Harjoitusohjelma, jolla tuetaan päiväkoti- ja esikouluikäisten
lasten matematiikkataitoja
Pirjo Aunio, dosentti, KT, Helsingin yliopisto
Esityksessä kuvataan Minäkin lasken! -harjoitusohjelman taustaa ja sisältöjä. Minäkin lasken! on harjoitusohjelma, jolla tuetaan päiväkoti- ja esikouluikäisten lasten matematiikkataitoja. Se on tarkoitettu erityisesti niille lapsille, joiden on vaikea ymmärtää lukukäsitettä ja oppia käyttämään sitä monipuolisesti. Ohjelma rakentuu 20 oppitunnista, ja jokaista oppituntia varten on mukana suunnitelma, ohjeita ja materiaaleja. Niistä voidaan koota koko lukuvuoden mittainen ohjelma, jolloin lapsille tulee viikoittain yksi kolmenkymmenen minuutin opetustuokio. Opetustuokioita voidaan järjestää tiheämminkin. Ohjelman harjoituksia on hyvä toteuttaa 3–5 hengen pienryhmässä.
Onnistunut koulun aloitus: Moniammatillisuus ja yhteistyö
varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja peruskoulussa
Annarilla Ahtola, PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi
koulupsykologi, projektitutkija, Turun yliopisto, psykologian oppiaine
Ekaluokan aloittamista on pitkään tarkasteltu lähinnä yksilötason ilmiönä: arvioinnin kohteena on ollut yksittäinen lapsi ja hänen kouluvalmiutensa. Tämä näkemys perustuu suurelta osin vanhentuneeseen tietoon ja arvomaailmaan, ja se onkin nykyään monenlaisen kritiikin kohde. Yksittäiseen lapseen kohdistuva työtapa jättää huomiotta koulun aloituksen kontekstin eli tärkeät aikuiset: perheen, esiopetuksen ja koulun opettajat sekä opetuksen ja kasvatuksen yhteisöt ja organisaatiot. Koulun aloitus on myös huono hetki tehdä yksilöpsykologisia tutkimuksia: se on samaan aikaan sekä liian myöhään että turhan aikaisin.
Esittelen mallin, jossa onnistunut koulun aloitus rakentuu kolmesta osa-alueesta. 1. Laadukas varhaiskasvatus ja esiopetus alle kouluikäisen kasvu- ja kehitysympäristönä. Mahdollisuus konsultaatioon ja kehittämiseen moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä. 2. Koulun aloittamisen tukeminen esi- ja perusopetuksen yhteistyönä. Tutkimustuloksia Alkuportaat-seurantatutkimuksesta: nivelvaiheen yhteistyön hyödyt ja toteutumisen ehdot kunnissa. 3. Ei kouluvalmius vaan koulun valmius. Perusopetuslain muutokset ja moderni arvomaailma lähtökohtina aidosti yhteiseen peruskouluun.
Opettajan ohjauskäytäntöjen yhteys lasten taitojen ja motivaation kehitykseen
esi- ja alkuopetuksessa
Marja-Kristiina Lerkkanen, KT, dosentti, Eija Pakarinen, PsM, kehityspsykologian assistentti
Anna-Maija Poikkeus, professori, Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos & Oppiminen ja motivaatio huippututkimusyksikkö
Esityksessä kuvataan Alkuportaat -seurantatutkimuksen tulosten valossa esiopettajan ja 1. luokan opettajan ohjauskäytänteiden merkitystä lasten oppimisen ja motivaation tukemisessa.
Oppilaiden moninaisuus haastaa pedagogiikan muuttumaan
Marjatta Mikola, KT, ohjaava opettaja, Haukkaranta
Oppilaiden moninaisuus edellyttää pedagogiikkaa, joka ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet. Opetusjärjestelyt ja pedagogiikka eivät aina kuitenkaan kohtaa oppilaiden tarpeita koulun arjessa. Väitöstutkimuksessa Pedagogista rajankäyntiä koulussa - Inkluusioreitit ja yhdessä oppimisen edellytykset (Mikola, 2011) selvitettiin, mitkä tekijät koulussa edistävät ja mitkä estävät hyvän oppimisympäristön rakentamista. Kaikille sopivan pedagogisen, sosiaalisen, psykologisen ja fyysisen oppimisympäristön kokonaisuus voidaan kiteyttää käsitteeksi esteetön oppimisympäristö. Opettajat kokevat esteettömän oppimisympäristön toteuttamisen haasteelliseksi tehtäväksi. Opetussuunnitelma ja sen tulkinta, koulun monitahoinen pirstaleisuus ja kouluyhteisön yhteistoimintaan liittyvät tekijät voivat muodostua esteiksi hyvän oppimisympäristön luomisessa. Esteettömän oppimisympäristön rakentamista mahdollistavat opetussuunnitelman joustavuus, kouluyhteisön yhtiestoiminnallisuuden lisääminen ja oppilaiden osallistumisen mahdollisuuksien lisääminen. Oppilaan yksilöllisyyden ja ryhmään liittymisen tarpeiden yhdistäminen pedagogisessa toiminnassa on uudistuvan pedagogiikan tärkeä kysymys.
Pedagogisen arvioinnin välineet lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan
taitojen arviointiin esi- ja alkuopetuksessa
Paula Salmi, FT, Niilo Mäki Instituutti
Tuire Koponen, PsT, Niilo Mäki Instituutti
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa LukiMat -hankkeessa on kehitetty pedagogisen arvioinnin välineitä tuen tarpeen tunnistamiseen ja taitojen kehityksen seurantaan lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan taidoissa. Tässä esityksessä esitellään Pedagogisen arvioinnin tietopalvelua sekä arviointimateriaaleja. Lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan arviointimateriaalit sisältävät ryhmä- ja yksilöarviointiin tarkoitettuja välineitä esi- ja alkuopetusikäisille. Pedagogisen arvioinnin materiaalit ovat saatavilla ilmaiseksi LukiMat - verkkopalvelun sivuilla www.lukimat.fi
Sujuvaksi laskijaksi sormilla ja ilman – SELKIS!
Tuire Koponen, PsT, tutkija, Niilo Mäki Instituutti
Hyvä peruslaskutaito on keskeinen arjessa tarvittava taito. Se muodostaa myös kivijalan, jonka varaan myöhemmin opittavat matematiikan sisällöt rakentuvat. Tutkimukset osoittavat, että vaikeus oppia ja muistaa aritmeettisia yhdistelmiä on tyypillisin matematiikan oppimisvaikeuksia kuvaava piirre. Luonteeltaan tämä vaikeus on varsin pysyvä ja vaikeudet laskemissa eivät häviä iän myötä itsestään vaan tukitoimia tarvitaan. Usealla niistä lapsista, joilla on matematiikan oppimisen vaikeuksia, on pääasiallisessa käytössä hitaita luetteluun pohjautuvia laskemisen strategioita. Aritmeettisten yhdistelmien muistamiseen perustuvat ratkaisumallit ovatkin näille lapsille usein vaikeita. Lapsi tarvitseekin aikuisen ohjausta oppiakseen nopeampia ja tehokkaampia laskemisen strategioita. Yhtenä lähestymistapana on käsitteelliseen tietoon, eli lukujen ja laskutoimitusten ymmärtämiseen, pohjaava laskustrategioiden opettaminen ja pelinomainen harjoittelu. Esitelmässä kuvataan ”SELKIS -yhteenlaskua ymmärtämään ” harjoitusohjelman teoriataustaa, rakennetta ja käyttöä.
Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen
Sira Määttä, PsM, tutkija, Niilo Mäki Instituutti
Itsesäätelytaito – kyky säädellä tunteita ja käyttäytymistä – kehittyy päivähoitoiässä kovaa vauhtia. Jos itsesäätelyssä on puutteita, lapsi voi olla levoton ja impulsiivinen tai toisaalta arka, vetäytyvä tai aggressiivinen. Tällaiset pulmat tuovat ongelmia kaverisuhteisiin ja kuormittavat myös vanhempia ja päivähoidon ammattilaisia. Esityksessä kuvataan itsesäätelytaidon kehityksen ja tukemisen kannalta keskeisiä teemoja.
Tarkkaamattomien ja ylivilkkaiden lasten tukeminen päiväkodissa
Satu Peitso, PsM, Niilo Mäki Instituutti
Tarkkaavuuden ongelmat ja ylivilkkaus ovat tavallisia päiväkoti-ikäisillä lapsilla. Jos nämä piirteet pysyvät, ne haittaavat usein lapsen koulun aloitusta ja koulussa pärjäämistä. Niilo Mäki Instituutissa on kehitetty toimintamalli lasten tukitoimien suunnitteluun ja toteutukseen. Esityksessä esitellään toimintamalli ja toimintamallista tehty tutkimus.
Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen tukeminen – Maltti -ryhmäkuntoutus
Mika Paananen, PsL, Niilo Mäki Instituutti
Esityksessä käsitellään tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen kuntoutuksen teoriaa ja teorian soveltamista kuntoutukseen. Esityksessä tarkastellaan myös kuntoutuksen vaikuttavuutta.
Tehostettu tuki esiopetuksessa – valmiimpi koulu
Maija-Liisa Linnilä, konsultoiva erityisopettaja, KT, Jyväskylä
Luennossani käsittelen tehostetun tuen painopisteitä lapsen koulunkäynnin alussa. Tarkastelen lapsen kehitystä sosioemotionaalisen, fyysisen ja tiedollisen kyvykkyyden näkökulmasta. Lapsen oppimisympäristö on mahdollistaja, jossa lapsen leikki ja luovuus ohjaavat lapsen motivaatiota oppimiseen. Esi- ja alkuopetuksen vaiheessa olevan lapsen oppimisen herkkyydestä tutkimus tietää jo paljon. Pedagogisia ratkaisuja tulee edelleen kehittää tämän tiedon varassa. Valmius oppia on dynaaminen tapahtuma lapsen ja ympäristön välillä.
Varhaiset matikkapalikat järjestykseen!
Nallematikasta apua matemaattisten perusvalmiuksien hankkimiseen
Aino Mattinen, KT, Niilo Mäki Instituutti
Esitelmässä kuvataan pienten lasten matemaattisten taitojen kehittymistä sekä varhaiskasvatuksen tarpeisiin kehitettyä Nallematikka-ohjelmaa, jonka tavoitteena on 3–5 -vuotiaiden lasten matemaattis-kognitiivisten taitojen tukeminen ja matemaattisten oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen. Nallematikan maailmassa lapsia ohjataan tarkkailemaan, suunnittelemaan ja ohjaamaan matemaattista toimintaansa erilaisten leikkien ja arkipäivään elämään liittyvien tilanteiden yhteydessä.
Nallematikan asioita käsitellään päiväkodin pienryhmässä, koko lapsiryhmän kanssa yhteisesti sekä lapsen ja aikuisen kahdenkeskisissä vuorovaikutustilanteissa päiväkodissa ja kotona. Yoimintamalli tukee opittujen asioiden yleistymistä ja ohjaa lasta itsenäisesti kehittämään huomiota ympäristössä esiintyviin matemaattisiin ilmiöihin sekä tutkimaan ja jäsentämään ympäröivää maailmaa Nallematikassa käytettyjen käsitteiden ja toiminnanohjauksellisten taitojen avulla.
Nallematikka etenee kahden vaiheen kautta. Ensimmäisessä vaiheessa luodaan pohjaa matemaattisten perusvalmiuksien hankkimiselle. Huomion kohteen ovat pienet tarkat lukumäärät (yksi, kaksi, kolme) ja suurten epätarkkojen lukumäärien väliset suhteet (enemmän kuin, vähemmän kuin). Toisessa vaiheessa lapsia ohjataan laskemisen periaatteita noudattavaan laskemiseen ja tehokkaiden laskemisstrategioiden käyttämiseen.
Nallematikka-ohjelma kehitettiin Raha-automaattiyhdistyksen tukemana ja tiiviissä yhteistyössä päiväkotien varhaiskasvattajien kanssa. Kehittämistyöhön liittyi tutkimuksellinen seuranta. Tulokset osoittavat, että Nallematikka on näyttöön perustuva menetelmä lasten varhaismatemaattisten taitojen tukemiseen. Nallematikka on innostanut ja kiinnostanut kaikkia lapsia, mutta erityisesti siitä ovat hyötyneet ne lapset, joille matemaattiset asiat ovat alun alkaen olleet kaikkein haasteellisimpia.
Voisiko ryhmästä löytää ymmärrystä ja voimavaroja? Kaskas – työkaluja arkeen
Merja Adenius-Jokivuori kehittämispäällikkö, Jyväskylän kaupunki
Taru Kivijärvi, kiertävä erityislastentarhanopettaja, työnohjaaja, Jyväskylän kaupunki
Kasvu ja Kasvatus eli KasKas – ryhmä on strukturoitu ryhmätoimintamalli päivähoidon henkilökunnan osaamisen ja jaksamisen tukemiseksi. Tavoitteena on tukea lapsiryhmässä toimivia aikuisia, jotta he saavat työkaluja lasten toiminnan ja tunteiden säätelyyn ryhmässä. Tavoitteeseen pyritään pohtimalla omaa tapaa olla vuorovaikutuksessa haastavan lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa sekä löytää toimivia tapoja ohjata lasta lapsiryhmässä.
Marja-Leena Laakso, PsT, professori, Jyväskylän yliopisto
Esityksessä kerrotaan Esikosta, joka on seulontamenetelmä lapsen varhaisen kommunikaation ja kielenkehityksen arviointiin ja seurantaan. Sen avulla on mahdollista tunnistaa varhaisessa vaiheessa riskikehityksen piirteitä lapsen sosiaalisessa kommunikaatiossa sekä kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa. Koska arviointitiedon antajina ovat lapsen vanhemmat, Esikko tarjoaa hyvän keinon ammattilaisten ja vanhempien yhteiselle keskustelulle sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukemiselle. Menetelmä on tarkoitettu erityisesti neuvolatyöhön sekä puheterapeuteille, mutta se soveltuu myös päiväkodeissa käytettäväksi, esimerkiksi erityislastentarhanopettajien tai päivähoidon psykologien työvälineeksi.
Kielelliset erityisvaikeudet lukutaidon kehityksen riskitekijöinä
Tiina Siiskonen, KT, tutkija Niilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan koulu
Puhutun kielen omaksumisen vaikeuksiin tiedetään hyvin usein liittyvän vaikeuksia lukutaidon omaksumisessa. Lapset, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia, muodostavat kuitenkin hyvin epäyhtenäisen ryhmän. Erityyppiset sekä laajuudeltaan ja vaikeusasteeltaan erilaiset kielelliset vaikeudet vaikuttavat lukutaidon omaksumiseen eri tavoin. Tyypillisimpiä lukutaidon omaksumiseen liitettyjä riskitekijöitä eri tutkimuksissa ovat olleet etenkin heikot fonologiset taidot, heikko kirjaintuntemus ja kielellinen muisti sekä sarjallisen nimeämisen hitaus. Mitä suuremmat ja laaja-alaisemmat kielelliset vaikeudet ovat, sitä suuremmat ovat tavallisesti myös lukutaidon omaksumiseen liittyvät vaikeudet. Tällöin fonologiset vaikeudet saattavat näkyä puheen tuottamisessakin, ja sarjallisen nimeämisen vaikeudet voivat ilmetä hitauden lisäksi myös virheellisyytenä. Teknisen lukutaidon kehittymisen näkökulmasta opetuksessa ja kuntoutuksessa tulisikin kiinnittää huomiota erityisesti puheen tuottamiseen – puhemotoriikan sujuvuuteen ja äännejärjestelmän hallintaan – sekä sarjallisen nimeämisen nopeuteen ja oikeellisuuteen. Toisaalta kirjoitettu kieli tukee myös puhutun kielen kehitystä, eli puheen, kielen ja lukutaidon kehitys voivat tukea toisiaan vastavuoroisesti.
Lapsen tunne-elämän kehityksen tukeminen – Tarkastelussa erityisesti ylivilkkaat ja haastavasti käyttäytyvät lapset
Marja-Leena Laakso, PsT, professori, Jyväskylän yliopisto ja
Kaija Lajunen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, VET-perheterapeutti
Esityksen tavoitteena on tarkastella lapsen tunne-elämän ja tunteiden säätelyn kehitystä vuorovaikutuksessa vanhempien ja lähiaikuisten kanssa. Esityksessä tarkastellaan, millaisia riskitekijöitä yhtäältä lapsen ylivilkkaus ja haastava käyttäytyminen ja toisaalta vuorovaikutussuhteiden pulmat asettavat lapsen tunne-elämälle ja tunteiden säätelyn kehitykselle. Keskeisenä painopisteenä on tuoda esille erilaisia kasvuympäristön keinoja tukea ylivilkkaan ja haastavasti käyttäytyvän lapsen tunne-elämän kehitystä yhteistyössä vanhempien kanssa.
Loikkiksella ketteräksi - tukea lapsen motoriikan ongelmiin
Helena Viholainen, KT, elto, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos (erityispedagogiikka)
Motorisen oppimisen vaikeudet ovat yleisiä vaikeuttaen niin arjen toimintoja kuin koulutaitojen oppimista. Usein ongelmat tulevat ilmi päivähoitoiässä monimutkaisempia motorisia taitoja harjoitellessa. On kuitenkin varsin tyypillistä, että motorisen oppimisen ongelmat jäävät havaitsematta tai peittyvät muiden kehityksen ongelmien taakse. Motorisen oppimisen vaikeudet olisi kuitenkin tärkeää tunnistaa mahdollisimman varhain, sillä vaikeudet rajoittavat lapsen toimintakykyä ja tasavertaista osallistumista vaikuttaen edelleen itsetunnon ja tunne-elämän kehitykseen sekä kaverisuhteisiin. Jotta vaikeuksien kasautumista lapselle voitaisiin välttää ja ongelmia lieventää, tulisi tukitoimien alkaa heti, kun huoli lapsen motorisesta kehityksestä herää. Loikkiksella ketteräksi -julkaisun materiaalit auttavat aikuisia ymmärtämään lasten motoriikan ongelmia ja kehittämään niiden havainnoimisen ja tukemisen taitoja. Kirja on tarkoitettu erityisesti esi- ja alkuopetusikäisten kanssa työskenteleville sekä eri alojen terapeuteille.
Lukemisen ja matematiikan taitojen oppimisen arviointi ja tukeminen
Juha-Matti Latvala, FT
Tuire Koponen, PsT, Niilo Mäki Instituutti
Esityksessä käydään läpi Niilo Mäki -instituutin LukiMat-hankkeessa kehitettyjä välineitä lukemisen ja matematiikan taitojen oppimisen tukemiseen sekä oppimisvaikeuksien arviointiin. Esiteltäviä menetelmiä ovat Ekapelin eri versiot, Neure ja Numerorata.
Lukemissujuvuuden tukeminen kouluiässä - teoriaa, kokeiluja ja käytänteitä
Mikko Aro, PsT, professori, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos
Paula Salmi, FT, puheterapeutti, tutkija, Niilo Mäki Instituutti
Suomen kielessä lukemisen sujuvuuden ongelmat ovat keskeisiä lukivaikeuden piirteitä. Luennossa esitellään lukemissujuvuuden harjoittelun taustateoriaa, menetelmiä ja interventiokokeiluja.
Lukemissujuvuutta voidaan pitää lukemistutkimuksen laiminlyötynä alueena; lukemissujuvuuden ongelmia ja niihin kohdennettuja interventioita on tutkittu vähän. Näyttää myös siltä, että fonologiseen tietoisuuteen painottuvat perinteiset harjoitusmenetelmät eivät ole tehokkaita hitaan lukutaidon harjaannuttamisessa. Toisaalta juuri Suomen kaltaisissa, kirjain-äänne -vastaavuuksilta säännönmukaisissa kielissä sujuvuusongelmat ovat leimallisia lukivaikeuden piirteitä.
Esityksessä tarkastellaan lukemissujuvuutta lukutaidon kehityksen ja suomen kielen piirteiden näkökulmasta. Esityksessä tiivistetään tutkimushavaintoja lukemissujuvuuden ongelmien taustalla olevista vaikeuksista sekä erityisesti lukemissujuvuutta tukevista interventioista. Painopisteenä ovat interventiokokeilut suomenkielisten hitaiden lukijoiden lukemissujuvuuden tukemiseksi.
Lukemissujuvuuden tukeminen tietokonepelin avulla – Ekapeli sujuvuus
Riikka Heikkilä, PsM, tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti
Vaikka lukemisen sujuvuuden pulmien tiedetään olevan keskeinen lukivaikeuden piirre kielessämme, ei sujuvuuden harjoitteluun ole juuri olemassa tutkimukseen perustuvia kuntoutus- tai harjoitteluohjelmia. Tätä puutetta paikkaamaan on olemassa olevan tutkimustiedon ja käytännön kokeilujen perusteella kehitetty tietokonepohjainen harjoittelupeli, Ekapeli-sujuvuus. Sen tavoitteena on tarjota motivoiva harjoittelumenetelmä lapsille, jotka hallitsevat lukemisen perustaidot, mutta joiden ensisijaisena ongelmana on lukemisen hitaus. Luennossa esitellään tietokonepelin taustaa ja toimintaa sekä pelistä tähän mennessä saatua palautetta.
LUKIVASTA lukevaksi!
Anne Puolakanaho, PsT, tutkija, Jyväskylän yliopisto
Lapsen kielen kehitys (LKK) -seurantatutkimuksen eräänä keskeisenä tavoitteena on ollut kehittää ja sovittaa suomalaiseen varhaisen kehityksen arviointiin uusia menetelmiä. Yhden esimerkin tutkimuksesta kummunneesta käytännön sovelluksesta tarjoaa Lukivalmiuksien arviointimenetelmä, LUKIVA joka pohjautuu LKK -aineistosta tehtyyn väitöstutkimukseen (Puolakanaho, 2007). Arviointimenetelmä on tarkoitettu lasten kanssa työskenteleville terveydenhuoltoalan ammattilaisille, erityisesti terveydenhoitajille, psykologeille, puheterapeuteille, mutta myös opetusalan ammattilaisista erityislastentarhanopettajat ja erityisopettajat voivat hyötyä arviointimenetelmän tuntemuksesta.
LUKIVA – Lukivalmiuksien arviointimenetelmän avulla voidaan arvioida lukemista edeltäviä taitoja, niin sanottuja lukivalmiuksia, lapsen ollessa 3½ – 5½-vuoden ikäinen. Arviointimenetelmässä on mukana leikinomaisia harjoitteita, joiden avulla voidaan nykytietämyksen mukaan ehkäistä ja lievittää kouluiän lukipulmien ilmenemistä.
Lähiverkoston ohjaus Maltti -ryhmäkuntoutuksen rinnalla
Johanna Heinonen, PsL, Niilo Mäki Instituutti ja Jyväskylän kaupungin perheneuvola
Esitys sisältää kuvausta Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän kaupungin perheneuvolan Lastentutkimusklinikalla toteutetusta tarkkaavuuden ja toiminnanohjaamisen ryhmäkuntoutuksessa olevien lasten vanhempien, opettajien ja koulunkäynnin ohjaajien tukemisesta.
Maahanmuuttajataustaisten lasten lukemaan oppimisen tukeminen tietoverkkovälitteisesti
Vesa Rantanen
Ekapeli-oppimispelin mahdollisuuksia maahanmuuttajalasten suomen kielen oppimisen tukena.
Maahanmuuttajalapsi matematiikan esi- ja alkuopetuksessa
Pekka Räsänen, PsL, tutkija, neuropsykologian erikoispsykologi, Niilo Mäki Instituutti
Suomi toisena kielenä -oppilaille matematiikan oppiminen muodostaa erityisen haasteen sekä oppilaalle itselleen että opettajalle. Monimat on monikulttuurisen matematiikan alkuopetuksen kehittämis- ja tutkimushanke, jossa selvitetään näitä haasteita sekä kehitetään uusia keinoja arvioida matemaattisia taitoja kielimuurista huolimatta sekä tuotetaan uusia menetelmiä s2-lasten matematiikan esi- ja alkuopetukseen. Tässä esityksessä käydään lyhyesti läpi se, mitä tiedämme matematiikan opiskelusta vieraalla kielellä sekä esitellään Monimat -hankkeessa kehitettäviä menetelmiä.
Millaisia lukemisvalmiuksia riskilapset oppivat esiopetusaikana?
Ritva Ketonen, FT, lukemistutkija, puheterapeutti, erityisopettaja, Niilo Mäki Instituutti
Fonologisen tietoisuuden harjoittelun on todettu tukevan lukemaan ja kirjoittamaan oppimista. Tässä luennossa esitellään puolen vuoden mittainen harjoitteluinterventio, joka suunnattiin lapsille, joilla on suvussa lukivaikeutta ja pienet alkuvalmiudet lukemiseen. Harjoittelu rakennettiin samankaltaiseksi kuin normaalissa kliinisessä käytännössä, esimerkiksi psykologin tai puheterapeutin vastaanotolla. Harjoittelu kesti 20 viikkoa, tunnin kerrallaan. Lisäksi lapset saivat mukaansa kotitehtävän. Lapsia seurattiin yläkouluun asti. Esityksessä kerrotaan, millaisia taitoja lapset oppivat ja miten heille kävi yläkoulussa. Lisäksi pohditaan, miten tukea voitaisiin tehostaa.
Minäkin Lasken! Harjoitusohjelma, jolla tuetaan päiväkoti- ja esikouluikäisten
lasten matematiikkataitoja
Pirjo Aunio, dosentti, KT, Helsingin yliopisto
Esityksessä kuvataan Minäkin lasken! -harjoitusohjelman taustaa ja sisältöjä. Minäkin lasken! on harjoitusohjelma, jolla tuetaan päiväkoti- ja esikouluikäisten lasten matematiikkataitoja. Se on tarkoitettu erityisesti niille lapsille, joiden on vaikea ymmärtää lukukäsitettä ja oppia käyttämään sitä monipuolisesti. Ohjelma rakentuu 20 oppitunnista, ja jokaista oppituntia varten on mukana suunnitelma, ohjeita ja materiaaleja. Niistä voidaan koota koko lukuvuoden mittainen ohjelma, jolloin lapsille tulee viikoittain yksi kolmenkymmenen minuutin opetustuokio. Opetustuokioita voidaan järjestää tiheämminkin. Ohjelman harjoituksia on hyvä toteuttaa 3–5 hengen pienryhmässä.
Onnistunut koulun aloitus: Moniammatillisuus ja yhteistyö
varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja peruskoulussa
Annarilla Ahtola, PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi
koulupsykologi, projektitutkija, Turun yliopisto, psykologian oppiaine
Ekaluokan aloittamista on pitkään tarkasteltu lähinnä yksilötason ilmiönä: arvioinnin kohteena on ollut yksittäinen lapsi ja hänen kouluvalmiutensa. Tämä näkemys perustuu suurelta osin vanhentuneeseen tietoon ja arvomaailmaan, ja se onkin nykyään monenlaisen kritiikin kohde. Yksittäiseen lapseen kohdistuva työtapa jättää huomiotta koulun aloituksen kontekstin eli tärkeät aikuiset: perheen, esiopetuksen ja koulun opettajat sekä opetuksen ja kasvatuksen yhteisöt ja organisaatiot. Koulun aloitus on myös huono hetki tehdä yksilöpsykologisia tutkimuksia: se on samaan aikaan sekä liian myöhään että turhan aikaisin.
Esittelen mallin, jossa onnistunut koulun aloitus rakentuu kolmesta osa-alueesta. 1. Laadukas varhaiskasvatus ja esiopetus alle kouluikäisen kasvu- ja kehitysympäristönä. Mahdollisuus konsultaatioon ja kehittämiseen moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä. 2. Koulun aloittamisen tukeminen esi- ja perusopetuksen yhteistyönä. Tutkimustuloksia Alkuportaat-seurantatutkimuksesta: nivelvaiheen yhteistyön hyödyt ja toteutumisen ehdot kunnissa. 3. Ei kouluvalmius vaan koulun valmius. Perusopetuslain muutokset ja moderni arvomaailma lähtökohtina aidosti yhteiseen peruskouluun.
Opettajan ohjauskäytäntöjen yhteys lasten taitojen ja motivaation kehitykseen
esi- ja alkuopetuksessa
Marja-Kristiina Lerkkanen, KT, dosentti, Eija Pakarinen, PsM, kehityspsykologian assistentti
Anna-Maija Poikkeus, professori, Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos & Oppiminen ja motivaatio huippututkimusyksikkö
Esityksessä kuvataan Alkuportaat -seurantatutkimuksen tulosten valossa esiopettajan ja 1. luokan opettajan ohjauskäytänteiden merkitystä lasten oppimisen ja motivaation tukemisessa.
Oppilaiden moninaisuus haastaa pedagogiikan muuttumaan
Marjatta Mikola, KT, ohjaava opettaja, Haukkaranta
Oppilaiden moninaisuus edellyttää pedagogiikkaa, joka ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet. Opetusjärjestelyt ja pedagogiikka eivät aina kuitenkaan kohtaa oppilaiden tarpeita koulun arjessa. Väitöstutkimuksessa Pedagogista rajankäyntiä koulussa - Inkluusioreitit ja yhdessä oppimisen edellytykset (Mikola, 2011) selvitettiin, mitkä tekijät koulussa edistävät ja mitkä estävät hyvän oppimisympäristön rakentamista. Kaikille sopivan pedagogisen, sosiaalisen, psykologisen ja fyysisen oppimisympäristön kokonaisuus voidaan kiteyttää käsitteeksi esteetön oppimisympäristö. Opettajat kokevat esteettömän oppimisympäristön toteuttamisen haasteelliseksi tehtäväksi. Opetussuunnitelma ja sen tulkinta, koulun monitahoinen pirstaleisuus ja kouluyhteisön yhteistoimintaan liittyvät tekijät voivat muodostua esteiksi hyvän oppimisympäristön luomisessa. Esteettömän oppimisympäristön rakentamista mahdollistavat opetussuunnitelman joustavuus, kouluyhteisön yhtiestoiminnallisuuden lisääminen ja oppilaiden osallistumisen mahdollisuuksien lisääminen. Oppilaan yksilöllisyyden ja ryhmään liittymisen tarpeiden yhdistäminen pedagogisessa toiminnassa on uudistuvan pedagogiikan tärkeä kysymys.
Pedagogisen arvioinnin välineet lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan
taitojen arviointiin esi- ja alkuopetuksessa
Paula Salmi, FT, Niilo Mäki Instituutti
Tuire Koponen, PsT, Niilo Mäki Instituutti
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa LukiMat -hankkeessa on kehitetty pedagogisen arvioinnin välineitä tuen tarpeen tunnistamiseen ja taitojen kehityksen seurantaan lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan taidoissa. Tässä esityksessä esitellään Pedagogisen arvioinnin tietopalvelua sekä arviointimateriaaleja. Lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan arviointimateriaalit sisältävät ryhmä- ja yksilöarviointiin tarkoitettuja välineitä esi- ja alkuopetusikäisille. Pedagogisen arvioinnin materiaalit ovat saatavilla ilmaiseksi LukiMat - verkkopalvelun sivuilla www.lukimat.fi
Sujuvaksi laskijaksi sormilla ja ilman – SELKIS!
Tuire Koponen, PsT, tutkija, Niilo Mäki Instituutti
Hyvä peruslaskutaito on keskeinen arjessa tarvittava taito. Se muodostaa myös kivijalan, jonka varaan myöhemmin opittavat matematiikan sisällöt rakentuvat. Tutkimukset osoittavat, että vaikeus oppia ja muistaa aritmeettisia yhdistelmiä on tyypillisin matematiikan oppimisvaikeuksia kuvaava piirre. Luonteeltaan tämä vaikeus on varsin pysyvä ja vaikeudet laskemissa eivät häviä iän myötä itsestään vaan tukitoimia tarvitaan. Usealla niistä lapsista, joilla on matematiikan oppimisen vaikeuksia, on pääasiallisessa käytössä hitaita luetteluun pohjautuvia laskemisen strategioita. Aritmeettisten yhdistelmien muistamiseen perustuvat ratkaisumallit ovatkin näille lapsille usein vaikeita. Lapsi tarvitseekin aikuisen ohjausta oppiakseen nopeampia ja tehokkaampia laskemisen strategioita. Yhtenä lähestymistapana on käsitteelliseen tietoon, eli lukujen ja laskutoimitusten ymmärtämiseen, pohjaava laskustrategioiden opettaminen ja pelinomainen harjoittelu. Esitelmässä kuvataan ”SELKIS -yhteenlaskua ymmärtämään ” harjoitusohjelman teoriataustaa, rakennetta ja käyttöä.
Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen
Sira Määttä, PsM, tutkija, Niilo Mäki Instituutti
Itsesäätelytaito – kyky säädellä tunteita ja käyttäytymistä – kehittyy päivähoitoiässä kovaa vauhtia. Jos itsesäätelyssä on puutteita, lapsi voi olla levoton ja impulsiivinen tai toisaalta arka, vetäytyvä tai aggressiivinen. Tällaiset pulmat tuovat ongelmia kaverisuhteisiin ja kuormittavat myös vanhempia ja päivähoidon ammattilaisia. Esityksessä kuvataan itsesäätelytaidon kehityksen ja tukemisen kannalta keskeisiä teemoja.
Tarkkaamattomien ja ylivilkkaiden lasten tukeminen päiväkodissa
Satu Peitso, PsM, Niilo Mäki Instituutti
Tarkkaavuuden ongelmat ja ylivilkkaus ovat tavallisia päiväkoti-ikäisillä lapsilla. Jos nämä piirteet pysyvät, ne haittaavat usein lapsen koulun aloitusta ja koulussa pärjäämistä. Niilo Mäki Instituutissa on kehitetty toimintamalli lasten tukitoimien suunnitteluun ja toteutukseen. Esityksessä esitellään toimintamalli ja toimintamallista tehty tutkimus.
Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen tukeminen – Maltti -ryhmäkuntoutus
Mika Paananen, PsL, Niilo Mäki Instituutti
Esityksessä käsitellään tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen kuntoutuksen teoriaa ja teorian soveltamista kuntoutukseen. Esityksessä tarkastellaan myös kuntoutuksen vaikuttavuutta.
Tehostettu tuki esiopetuksessa – valmiimpi koulu
Maija-Liisa Linnilä, konsultoiva erityisopettaja, KT, Jyväskylä
Luennossani käsittelen tehostetun tuen painopisteitä lapsen koulunkäynnin alussa. Tarkastelen lapsen kehitystä sosioemotionaalisen, fyysisen ja tiedollisen kyvykkyyden näkökulmasta. Lapsen oppimisympäristö on mahdollistaja, jossa lapsen leikki ja luovuus ohjaavat lapsen motivaatiota oppimiseen. Esi- ja alkuopetuksen vaiheessa olevan lapsen oppimisen herkkyydestä tutkimus tietää jo paljon. Pedagogisia ratkaisuja tulee edelleen kehittää tämän tiedon varassa. Valmius oppia on dynaaminen tapahtuma lapsen ja ympäristön välillä.
Varhaiset matikkapalikat järjestykseen!
Nallematikasta apua matemaattisten perusvalmiuksien hankkimiseen
Aino Mattinen, KT, Niilo Mäki Instituutti
Esitelmässä kuvataan pienten lasten matemaattisten taitojen kehittymistä sekä varhaiskasvatuksen tarpeisiin kehitettyä Nallematikka-ohjelmaa, jonka tavoitteena on 3–5 -vuotiaiden lasten matemaattis-kognitiivisten taitojen tukeminen ja matemaattisten oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen. Nallematikan maailmassa lapsia ohjataan tarkkailemaan, suunnittelemaan ja ohjaamaan matemaattista toimintaansa erilaisten leikkien ja arkipäivään elämään liittyvien tilanteiden yhteydessä.
Nallematikan asioita käsitellään päiväkodin pienryhmässä, koko lapsiryhmän kanssa yhteisesti sekä lapsen ja aikuisen kahdenkeskisissä vuorovaikutustilanteissa päiväkodissa ja kotona. Yoimintamalli tukee opittujen asioiden yleistymistä ja ohjaa lasta itsenäisesti kehittämään huomiota ympäristössä esiintyviin matemaattisiin ilmiöihin sekä tutkimaan ja jäsentämään ympäröivää maailmaa Nallematikassa käytettyjen käsitteiden ja toiminnanohjauksellisten taitojen avulla.
Nallematikka etenee kahden vaiheen kautta. Ensimmäisessä vaiheessa luodaan pohjaa matemaattisten perusvalmiuksien hankkimiselle. Huomion kohteen ovat pienet tarkat lukumäärät (yksi, kaksi, kolme) ja suurten epätarkkojen lukumäärien väliset suhteet (enemmän kuin, vähemmän kuin). Toisessa vaiheessa lapsia ohjataan laskemisen periaatteita noudattavaan laskemiseen ja tehokkaiden laskemisstrategioiden käyttämiseen.
Nallematikka-ohjelma kehitettiin Raha-automaattiyhdistyksen tukemana ja tiiviissä yhteistyössä päiväkotien varhaiskasvattajien kanssa. Kehittämistyöhön liittyi tutkimuksellinen seuranta. Tulokset osoittavat, että Nallematikka on näyttöön perustuva menetelmä lasten varhaismatemaattisten taitojen tukemiseen. Nallematikka on innostanut ja kiinnostanut kaikkia lapsia, mutta erityisesti siitä ovat hyötyneet ne lapset, joille matemaattiset asiat ovat alun alkaen olleet kaikkein haasteellisimpia.
Voisiko ryhmästä löytää ymmärrystä ja voimavaroja? Kaskas – työkaluja arkeen
Merja Adenius-Jokivuori kehittämispäällikkö, Jyväskylän kaupunki
Taru Kivijärvi, kiertävä erityislastentarhanopettaja, työnohjaaja, Jyväskylän kaupunki
Kasvu ja Kasvatus eli KasKas – ryhmä on strukturoitu ryhmätoimintamalli päivähoidon henkilökunnan osaamisen ja jaksamisen tukemiseksi. Tavoitteena on tukea lapsiryhmässä toimivia aikuisia, jotta he saavat työkaluja lasten toiminnan ja tunteiden säätelyyn ryhmässä. Tavoitteeseen pyritään pohtimalla omaa tapaa olla vuorovaikutuksessa haastavan lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa sekä löytää toimivia tapoja ohjata lasta lapsiryhmässä.